Pitkä viikonloppu, osa 2

Lauantaina retkeilimme saareen rantakäärmeiden toivossa. Yksi sieltä löytyikin heti, oli iso ja huomattavasti kiukkuisempi kuin aiemmin kuvaamani rantikset. Muutaman hetken silti jaksoi olla kuvattavana, kunnes epätyypillisesti poistui saaren sisäosia kohti, eikä veteen. Omituinen kaveri.

 

Hetken etsittyämme seuraavaa kohdetta aloin kuulla outoa ääntä. Ihmettelin mikä kumma se voi olla.. Sitten havaitsin että ääni kuuluu vain kun käännän päätäni oikealle. Varmuuden vuoksi pyysin isää tarkistamaan ettei niskassani ole salamatkustajaa ja olihan siellä. :D Näppärästi päästiin kuvaamaan meille uusi ötökkälaji.

Vielä ennen lähtöä kiersin yhden "varman" käärmelouhikon, mutta tyhjältä näytti. Sitten huomasin vedessä omituisesti veden liikkeisiin vastaavan sormenpään kokoisen jutun. Ihan pikkiriikkinen vauvakäärme oli siellä tulossa kuivalle maalle, muttei sitten uskaltanutkaan kun huomasi liikettä rannalla. Näin pientä en ole nähnyt ennen. Nyt harmittaa, ettei ole tullut hankittua sitä polarisaatiosuodinta.

Vielä keltainen perhonen kuvasaaliin jatkoksi ja kotia kohti. Sadepilvet olivat jo lähellä ja sateella ei  ole niin kauhean kiva merellä liikkua. Veneestä kuvasin vielä isokoskelon poikasineen. Poikasia oli kymmenen. :) Toivottavasti ensi viikonloppuna säät ja aikataulut suosii ja pääsee taas kuvailemaan.