Kuu

Pari viikkoa taaksepäin uutisissa mainittiin, että revontulia saattaisi nähdä myös etelässä sinä yönä. Lähdimme sitten ilta-ajelulle Hyvinkään Kytäjälle, siellä ei ole katuvaloja häiritsemässä näkyvyyttä. Revontulet näkyivät hailukan vihreänä ja epäilen että olimme himpun verran aikaisessa, kuuleman mukaan ne olivat vahvistuneet kellon lähestyessä puoltayötä.

Kamera oli tietenkin mukana, mutta haaleat revontulet jäivät nyt ikuistamatta. Sen sijaan kokeilin kuvata kuuta, johon olin saanut ohjeistuksen aiemmin samana päivänä. Olin tyytyväinen lopputulokseen, osassa kuvista näkyi myös kuun pimeä puoli. (vai miten se nyt sanotaankaan.)

Halusin tietenkin arkistoihini myös kuvan täysikuusta ja kalenterin mukaan eilen oli otollinen aika. Töiden jälkeen näin hehkuvan oranssin kuun nousevan metsän takaa ja olin varautunut tähän ottamalla jalustan ja kameran autoon odottamaan. Kurvasin pimeälle tienpätkälle, jotta kerkeäisin saada oranssin sävyn näkymään. Noh.. Jalusta valmiina, säädin kameraa ja kuinkas sitten kävikään? Se kamera ja jalustan yhdistävä välikappale oli kotona! Mielessäni kävi muutama voimasana, mutta oma mokahan se oli. Menin myöhemmin illalla kodin kautta uudestaan kuuta tavoittelemaan ja onnistuihan sekin ihan ok. En osaa sanoa miksi tästä tuli aivan erisävyinen kuin aiemmasta. Kuvia on rajattu mutta ei muuten käsitelty.

Yöllä on vielä niin kirpsakka ilma, että taivas on selkeä. Näpithän täss puuhassa jäätyy, mutta eipä ole pilvenhattaroita häiriköimässä. Nyt pääsiäisen öinä pitää olla tarkkana jos vaikka näkyisi noita-akka lentämässä luudallaan kuuta vasten.